sKäsittelen työssäni niin sanottua myofaskiaa, eli lihaskalvorakenteita jotka ovat uloimpana tuki-ja liikuntaelimistön ympärillä tarkoituksena nesteyttää, stimuloida faskiarakenteissa olevia hermopäätteitä ja tehdä liukua eri faskiakerrosten väliin. Käsittely on kevyestä- napakkaan, mutta ”makean” kivun alueella olevaa.

Toinen käsittelytapani, joka on hyvin hellävaraista käsittelyä.  Aivoja sekä selkäydintä suojaavien kalvojen ja aivo-selkäydinnesteen muodostama järjestelmä, jota hoidossa tasapainotetaan.

Kolmas tapa on pinnallisen faskian kanssa työskentely, jossa kevyillä ravistuksilla, tuudituksilla, painon tunteen kanssa kannattelu sekä kuuntelevan kosketuksen avulla vaikutetaan pinnalliseen faskiaan ja sitä kautta muihinkin faskiarakenteisiin ja tietenkin faskiakudoksissa oleviin hermorakenteisiin.

Faskiaksi nimitetään sidekudosta, joka ympäröi lähes kaikkia kehomme rakenteita lihas-ja hermosoluista verisuoniin, lymfajärjestelmään ja sisäelimiin…se on tiheimmin hermotettu ja laajin tuntoelin kehossamme. Lisäksi se toimii osana immuunijärjestelmäämme ja osallistuu yhdessä ihon kanssa kehomme lämmönsäätelyyn. Faskia ylläpitää ja tasapainottaa kehomme toimintaa.

Lähes kaikki kudoksemme sisältävät sidekudosta. Kudoksemme kärsivät liikkeen puutteesta. Liikkeen puutteessa fakiakerrokset, joiden tulisi liukua suhteessa toisiinsa, liimaantuvatkin kiinni toisiinsa, kehittävät kiinnikkeitä, joilla ne tarrautuvat toisiinsa aiheuttaen liikerajoituksia, kipua, särkyä joskus pidemmän matka päähän itse ”jumista”.

Liikkeen puute aiheuttaa aiheuttaa faskian ”kuivumista”, jolloin tiukemmat faskiakerrokset pääsevät lähemmäs toisiaaan. Liimaaantumisen lisäksi kudoksesta katoaa jousto. Dynaamisen pumppaavan liikkeen puutteessa faskian degeneraatiokin kiihtyy, jolloin jousto häviää ja faskia suoristuu. ollessaan elinvoimainen ja dydaaminen, faskia on pienellä laineella, antaen lisää joustoa kehoomme.

Iholla oleva arpikudos saattaa vaikuttaa syvempänä oleviin kudoskerroksiin.

Kudosvaurio vaikuttaa aina kudoksen kudoksen rakenteeseen. Keho vastaa kudosvaurioon tulehdusprosessilla ja sen jälkeisellä asteittaisella paranemisprosessilla.

Arpi saattaa paksuuntua vaurion, vamman tai leikkauksen jälkeen, koska parantuminen ei ole tapahtunut normaalilla tavalla ja siihen on kehittynyt tiivistä sidekudosta. Eli kudos on tullut liikkumattomammaksi jolloin myös lymfakierto, pinnallinen verenkierto, aineenvaihdunta heikkenee.

Tämä tiivis sidekudos/kiristävä arpi aiheuttaa myös liikkumattomuutta/toimintahäiriötä/kipua liikkeessä tai turvotusta. Pidemmässä ajanjaksossa voi tulla kehoon kompensaatioita, eli vaivoja saattaa tulla kauemmaksi itse arvesta.

Arpikudoksen käsittely on hyvin kevyttä ja kivutonta koska kevyen kosketuksen aikaansaama hermostollinen stimulus on iso tekijä ajatellen arven paranemisprosessia; parasympaattista hermostoa aktivoimalla lasketaan paranemista hidastavaa ja stressin aiheuttamaa kortisolin tuotantoa ja parannetaan kudosten Ph-tasapainoa sekä immuunijärjestelmän toimintaa.

 Nykypäivän ihminen tasapainoilee sympaattisen-ja parasympaattisen hermoston toiminnan välillä. Sympaattisen hermoston jäädessä hallitsevaksi.

Sympaattinen hermosto aktivoituu muun muassa stressin seurauksena. Verisuonet supistuvat, sydämen syke kasvaa, hengitys muuttuu pinnalliseksi, Ihminen valmistautuu pakenemaan tai taistelemaan. Koko keho jännittyy purentalihaksia myöten.aina läpi kehon jalkoihin asti aktivoituu. Pitkään jatkuneen joko henkisen tai fyysisen kuormituksen seurauksena tästä reagointitavasta tulee ihmiselle luonnollinen olotila. Sympaattinen hermosto on koko ajan enemmän tai vähemmän ylitöissä.

Parasympaattinen hermosto aktivoituu silloin, kun rentoudumme, tai löydämme oman rytmimme elää. Sydämen lyöntitiheys vähenee. Hengitys syvenee, lihakset/lihaskalvot rentoutuu. Nykypäivän ihmisellä parasympaattinen hermosto pääosin ”lomailee”. Alituinen kiire, monet velvollisuudet ja monet toiminnot yhtä aika pitvät kehon jatkuvassa hälytystilassa. Tällöin rentouttavilla hoidoilla voidaan katkaista tämän jatkuvasta stressistä johtuva noidankehä.

Trager-terapian ja kraniosakraalihoidon rauhallinen ilmapiiri ja kehoa kuunteleva kosketus edesauttaa rentoutumaan ja ohjaa hermostoa tasapainotilaan. Tällöin kehon itseparantavat voimat voivat alkaa työskennellä tehokkaammin.